MARKKINOINTIOPAS KANSALAISJÄRJESTÖILLE – KOHDERYHMÄNÄ MILLENIAALIT

  Useat markkinoinnin pääperiaatteet säilyvät muuttumattomina, mutta tehokkaan markkinoinnin kehittämiseksi ammattilaisten tulee pysyä jatkuvasti ajan tasalla kehityksen trendeistä.  Milleniaaleja puhuttelevat markkinointikeinot ja markkinointikanavat ovat jatkuvassa muutoksessa ja esimerkiksi kolmessa vuodessa ehtii tapahtua valtavasti. Säilyttäkää järjestössänne jatkuvan oppimisen asenne ja etsikää tietoa milleniaaleja tavoittavista markkinointikeinoista esimerkiksi markkinointi – ja mediatoimistojen julkaisuista.  Helppo tapa on googlettaa välillä ”Miten markkinoida milleniaaleille?” ja kerätä päivitetyt vinkit talteen.

  Parhaiten toimivien menetelmien kartoittaminen on tärkeää, koska kansalaisjärjestöillä on harvoin henkilöstö- tai rahallisia resursseja tuhlattavana. Jokaisen järjestön tematiikka puhuttelee milleniaaleja eri lailla, joten toimivien menetelmien kartoittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Kansalaisjärjestön tulee hyödyntää dataa ja mittareita sekä kartoitta testaamalla parh aiten toimivat menetelmät. Seuratkaa, kuinka somepostaukset tavoittavat kohderyhmää sekä kuinka moni avaa sähköpostinne. Älkää jääkö tuleen makaamaan, vaan muuttakaa sisältöjä tai markkinointikanavia tarvittaessa näiden tietojen perusteella. Järjestö voi kokeilla erilaisia markkinointipilotteja siitä, kuinka oma viesti ja omat kanavat tavoittavat milleniaalikohderyhmää. Tilanne on vakava, jos markkinointibudjettia tuhlaa jatkuvasti tehottomaan markkinointiviestintään. Tarkistakaa markkinointiviestintänne toimivuus esimerkiksi A/B testauksella. A/B testauksessa markkinointisisällön kohdeyleisö jaetaan kahteen tai us

  Etsi uusia kumppaneita tai kartoita nykyisiä: onko heidän asiakaskunnassaan milleniaaleja? Voisiko yrityskumppani lahjoittaa esimerkiksi näkyvyyttä uutiskirjeessä tai blogikirjoituksessa järjestönne käyttöön? Näin voitte tavoittaa yrityskumppaneiden milleniaaliasiakkaita.

  Vaikka jokainen markkinointikampanja ei toisikaan huimia lahjoitustuloksia, on näkyvyydellä suuri merkitys, sillä monet milleniaalit lahjoittavat vain tutulle järjestölle. Heidän on useimmiten täytynyt kuulla lahjoituskohteesta tai järjestöstä useasta eri kanavasta ennen lopullisen lahjoituspäätöksen tekemistä

  Maksettua mainontaa kannattaa hyödyntää milleniaalien suosimissa somekanavissa. Milleniaalit ovat etenkin Instagramissa, mutta moni selailee vielä myös Facebookkia. Monen järjestön sosiaalisessa mediassa vallitsee tee-se-itse-kulttuuri tai ei haluta laittaa kerralla kahta kymppiä enempää lisäämään sosiaalisen median julkaisun näkyvyyttä eli boostamaan somepostauksia. Kannattaa mieluummin käyttää harvemmin, mutta hyvin 500 euroa, kuin heittää jatkuvasti hukkaan 50 euroa.   Usein omatoiminen askartelu ja säästelijäisyys johtaa nollatuloksiin. Pyydä apua esimerkiksi mediatoimistolta tai muulta ammattilaiselta, jotta et investoi liian pieniä summia tehottomaan somemarkkinointiin. Mikäli, että pysty hyödyntämään mediatoimiston maksullisia palveluita, voitte myös tiedustella mentoria esimerkiksi Linkedinin kautta. Moni haluaa lahjoittaa osaamistaan hyvään tarkoitukseen.

  Markkinoidessa mille tahansa kohderyhmälle, on hyvä oppia tuntemaan kohderyhmä. Milleniaalit voidaan erotella muusta järjestön tukijakannasta paitsi iän, mutta myös esimerkiksi lahjoitushistorian, sukupuolen tai asuinpaikkakunnan mukaan. Näin heille on mahdollista kohdistaa yhä personoidumpaa markkinointia. Monet sosiaalisen median kanavat tarjoavat erilaisia segmentointityökaluja Järjestöillä on rajatusti rahaa käytössä. Usein tullaan ahneeksi, että yhdellä markkinointikampanjalla pitää tavoittaa koko Suomi, vaikka aluksi oli määritelty, että nyt puhutaan vain nuorille äideille. Pidä kiinni kohderyhmän rajauksesta ja selkeästä markkinointiviestistä. Kun yrität kaikkea kaikille, et tavoita lopulta ketään.

 Milleniaalit arvostavat aitoutta. Järjestön on mahdollista hyödyntää myös mikro- tai nanovaikuttajaan, jolla on pienempi, mutta usein erittäin uskollinen ja samoista aiheista kiinnostunut seuraajajoukko. Heidän palvelunsa ovat usein huomattavasti edullisempia, kuin vaikuttajien, joilla on isompi seuraajajoukko. Mikrovaikuttajilla on Suomessa seuraajia usein noin 1000 – 5000 ja nanovaikuttajia ovat alle 1000 seuraajan tilit.  Monesti vaikuttajilla ei ole yhteistyön hintoja näkyvillä, sillä kaupalliset yhteistyöt sovitaan usein tapauskohtaisesti. Ota rohkeasti yhteyttä vaikuttajaan ja keskustele yhteistyöstä. Yhteydenotto ei velvoita sinua mihinkään. Mikrovaikuttajilla kaupallisen yhteistyön hinnat vaihtelevat tapauskohtaisesti karkeasti arvioituna 50e – 2000e. Toki on vaikuttajia, joilla tämä hintahaarukka ei pidä paikkaansa. Moni vaikuttaja tekee mielellään järjestöjen kanssa yhteistyötä, koska he saavat siitä myös itselleen näkyvyyttä ja uutta seuraajakuntaa. Vaikuttajia voi löytää v

Tuoreen tutkimustiedon mukaan suomalaiset milleniaalit käyttävät sosiaalisen median kanavista eniten Instagramia ja Facebookkia. Instagram on selvästi suosituin kanava milleniaaleille ja se on monella käytössä useita kertoja päivässä. Instagramissa storyt eli vuorokauden katseltavissa olevat tarinat milleniaali selaa jopa ilmoitusseinää eli feediä useammin. Milleniaalien kohdalla tykkäyksien määrär ei kerro kaikkea, sillä milleniaali ei aina ehdi painaa sydäntä, vaikka olisi postauksesta pitänytkin. Myös Facebookkia suomalaiset milleniaalit käyttävät edelleen, mutta käyttö on rajoittunut suurelta osin erilaisten tuotteiden ostamiseen sekä esimerkiksi harrastusryhmiin kuulumiseen.  Milleniaalit ostavat Facebookista muun muassa second hand – tuotteita, lukevat mielenkiintoisia keskusteluketjuja ja arvosteluita, tarkistavat aukioloaikoja, osallistuvat arvontoihin, ilmoittautuvat tapahtumiin ja lahjoittavat merkkipäiväkeräyksiin. Milleniaali ei välttämättä käytä Facebookkia enää päivittäin

Milleniaalit eivät halua, että heidän lahjoituksensa on vain pisara meressä, vaan haluavat jättää aidosti jäljen maailmaan – Kansalaisjärjestöjen on hyvä viestiä heille selkeästi ja oikeissa kanavissa, mihin lahjoitus käytetään ja millainen merkitys heidän tuellaan on. Kansalaisjärjestöt voivat käyttää apuna viestinnässä esimerkiksi ”Ennen ja jälkeen” - muutostarinoita. Oikeita kanavia milleniaalien tavoittamiseen ovat esimerkiksi sähköposti, WhatsApp, Instagram ja Facebook. Sähköpostien kohdalla voit käyttää markkinoinnin automaatiota ja voit sitouttaa lahjoittajia automaattisilla sähköposteilla. Esimerkiksi Mailchimp on yksi maksuton sähköpostityökalu tähän tarkoitukseen: https://mailchimp.com/ Muista kuitenkin personoida myös automaattiset sähköpostit esimerkiksi milleniaalin etunimellä ja järjestön toiminnanjohtajan allekirjoituksella. Milleniaalit haluavat henkilökohtaista viestintää. Etenkin säännöllisen lahjoittamisen kohdalla, milleniaaleille on hyvä viestiä niin, että heillä o

Olipa kanava mikä tahansa: Varanhankintakirje, sähköposti tai verkkosivujen artikkeli, mene nopeasti asiaan ja esitä selkeä lahjoituspyyntö eli call-to-action. Ensimmäiset kolme lausetta pitäisi herättää milleniaalin kiinnostus, eikä tekstin ole hyvä olla yli 1000 merkin mittainen. Pilko pidemmät kokonaisuudet esimerkiksi väliotsikoilla tai tee listaus. Otsikoi sähköposti kiinnostavalla tavalla. Esimerkiksi kysymyksellä ”Tiesitkö että…?” ja tarjoa jokaisessa copyssa myös uutta tietoa, jotta milleniaali kokee saavansa lisäarvoa.     Älä ole tylsä . Suuri osa milleniaaleista lukee sähköpostia mobiililaitteella. Sinun tulee siis saada lukijan huomio tekstilläsi ensimmäisen 50 merkin aikana. Esitä otsikossa kysymys tai ajankohtainen vinkki, niin sähköpostisi avataan. Personoi. Osoita sähköpostisi henkilökohtaisesti vastaanottajalle ja liitä järjestösi edustajan henkilökohtainen allekirjoitus. Säilytä kokonaisuus . Otsikoi ja piilo-otsikoi viestisi tarkoituksenmukaisesti. Tarkista, että kuv

 Lahjoittamisen ja tiedon etsimisen tulee olla helppoa ja nopeaa! Milleniaalit jättävät koko homman kesken, jos verkkosivu latautuu liian hitaasti tai maksaminen on vaikeaa tai vanhanaikaista. Varmistakaa siis, että järjestönne tukeminen on mutkatonta. Milleniaalit käyttävät mobiililaitteita, joten kaikessa tekemisessä tulee huomioida mobile first- periaate. Verkkosivunne latausnopeuden voit tarkistaa maksutta esimerkiksi täällä: https://developers.google.com/speed/pagespeed/insights/ . Nopeutta voi tarkastella erikseen mobiilille ja pöytäkoneelle ja nopeuteen vaikuttavat tekijät näkyvät koonnista.

Millä hakusanoilla järjestönne löytyy Googlesta? Hakukoneoptimointi eli SEO tarkoittaa verkkosivujen maksuttoman eli orgaanisen hakukonelöydettävyyden edistämistä. Milleniaalit ovat sujuvia verkon käyttäjiä, joten järjestön on tärkeä huolehtia tehokkaasta halukoneoptimoinnista. Tätä voi opiskella myös omatoimisesti verkossa.

 Kansalaisjärjestöjen on hyvä varmistaa, että järjestön työn tukija voi jättää arvostelut Googlessa ja Facebookissa. Palautetta kannattaa pyytää sitoutuneilta tukijoilta esimerkiksi sähköpostilla. Järjestön toiminnan tukemista ei luonnollisesti voida täysin rinnastaa perinteiseen kuluttajakokemukseen ja moni järjestö saattaakin vierastaa palautekanavia. Milleniaaleilla kuitenkin lähes kaikkiin ostopäätöksiin vaikuttavat verkosta löytyvät arvostelut. Antakaa järjestönne tukijoille mahdollisuus kertoa oma kokemuksensa lahjoittamisesta tai vapaaehtoistoiminnasta. Etenkin säännöllisillä tukijoilla on usein arvokasta palautetta jaettavana. Palautteen puuttuminen taas usein johtaa siihen, että milleniaali ei halua tukea järjestöä.

Kansalaisjärjestön tulee asettaa tärkeät infot varojen käytöstä ja työn tuloksista helposti löydettäväksi verkkosivuille. Nämä voidaan ilmaista esimerkiksi kulupiirakalla sekä ”ennen ja jälkeen”- tarinoilla, kuvilla tai videoilla. Samalta sivulta on hyvä löytyä myös esimerkiksi sitaatti järjestönne tunnetulta tukijalta, jossa hän suosittelee järjestönne toiminnan tukemista ja perustelee, miksi hän on lähtenyt mukaan toimintaan. Milleniaalien lahjoituspäätöstä tukevat infot:        Kulupiirakka (kuinka suuri prosentti lahjoituksesta menee suoraan avunsaajille)         Järjestön työn tulokset         Arvostelut ja suositukset verkossa         Rahankeräyslupa Milleniaali on kriittinen kuluttuja ja vaikka järjestön markkinointipanostus olisikin onnistunut herättämään milleniaalin mielenkiinnon, haluaa hän tarkistaa taustat ennen kuin ryhtyy tukemaan järjestöä. Milleniaali ei jaksa kuitenkaan paljoa klikkailla verkkosivujen syövereissä. Jos polku lahjoituspäätökseen vaikuttavii