Siirry pääsisältöön

Tietoa tästä blogista

 Tämän blogin tarkoituksena on antaa kansalaisjärjestöille konkreettisia keinoja tavoittaa milleniaaleja entistä tehokkaammin. Blogi ole yksiselitteinen totuus, vaan yhdenlainen koonti järjestössä työskentelevän markkinoijan (eli varainhankkijan) avuksi.  

🠊Pääset selaamaan vinkkilistaa blogin oikeasta reunasta avattavasta valikosta. 

Kansalaisjärjestöllä tarkoitetaan kansalaisia yhteen kokoavaa ja hallituksista riippumatonta järjestöä. Kansalaisjärjestö vastaa englannin kielen termiä non-governmental orgazation, josta käytetään lyhennettä NGO. YK eli Yhdistyneet Kansakunnat on tunnustanut kansalaisjärjestöjen elintärkeän roolin kestävässä kehityksessä.  Kansalaisjärjestöillä voi olla monenlaisia tarkoitusperiä, jotka voivat olla esimerkiksi poliittisia tai sosiaalisia. Kansalaisjärjestöjä voidaan usein nimittää myös hyväntekeväisyysjärjestöiksi, kun termi sopii järjestön ajamiin arvoihin ja tavoitteisiin. 

Tässä blogissa ei ohjeisteta kansalaisjärjestöjä tekemään markkinointikampanjoita ainoastaan milleniaaleille. Blogin tarkoituksena on kiinnittää kansalaisjärjestöjen huomio siihen, että markkinointitoimenpiteissä huomioidaan ja puhutellaan milleniaalien kasvavaa kohderyhmää. Milleniaalit eivät ole enää tulevaisuus. He ovat jo nykyisyys, sillä 2021 he ovat yli puolet Suomen työikäisistä ja vuoteen 2025 mennessä luku kasvaa 75 prosenttiin.

Milleniaalit ovat 1980 - 2000 syntyneitä henkilöitä. Milleniaaleja voidaan nimittää myös Y- sukupolveksi. Milleniaalit ovat tähän mennessä koulutetuin sukupolvi, joka on kasvanut globalisaation ja teknologian kehityksen keskellä. Milleniaalisukupolvi sisältää kuitenkin eri elämänvaiheissa eläviä ihmisisä: esimerkiksi pienellä budjetilla eläviä opiskelijoita, mutta myös vakavaraisia perheellisiä.

Milleniaalien lahjoittajakäyttäytymistä on tutkittu ja he tekevät tutkitusti mieluummin kertalahjoituksia noin kahdesti vuodessa, kuin ryhtyvät säännöllisiksi lahjoittajiksi. Millenialleille toimii lahjoituspyyntö, jossa lahjoituskohde on selkeästi rajattu. Milleniaalia kiinnostaa myös mahdollisuus lahjoittaa omaa osaamistaan tai tavaroita. Milleniaali lahjoittaa myös mieluiten järjestölle, josta on kuullut aiemmin useassa yhteydessä.

Milleniaalit ovat kriittisiä kuluttajia ja tekevät verkossa taustaselvitystä ennen lahjoituspäätöstä. Lahjoituspäätöstä tukevat tiedot tulee kuitenkin löytyä vaivattomasti ja lahjoituksen tekeminen tulee olla helppoa. Milleniaalin pinna on lyhyt. Kaiken pitää onnistua mobiililaitteella nopeasti ja tehokkaasti. Milleniaali arvostaa aitoutta, tarinallistamista sekä haluaa varmuuden siitä, että hän lahjoittaa luotettavalle järjestölle ja että hänen tuellaan on merkitystä.


Kaikille markkinointitoimenpiteille tulee luoda selkeät tavoitteet. Järjestöjen kannattaa toteuttaa erilaisia markkinointipilotteja maltillisella budjetilla. Näin voidaan kokeilla uutta kohderyhmää, tuotetta ja lähestymistapaa ja löytyy parhaiten toimivat menetelmät milleniaalien tavoittamiseksi. Menetelmän skaalaaminen kannattaa aloittaa vasta sitten, kun on alustavasti testattu tehokkain tapa toimia.

Kommentit

Suositut vinkit

Muistathan päivittää tietosi?

  Useat markkinoinnin pääperiaatteet säilyvät muuttumattomina, mutta tehokkaan markkinoinnin kehittämiseksi ammattilaisten tulee pysyä jatkuvasti ajan tasalla kehityksen trendeistä.  Milleniaaleja puhuttelevat markkinointikeinot ja markkinointikanavat ovat jatkuvassa muutoksessa ja esimerkiksi kolmessa vuodessa ehtii tapahtua valtavasti. Säilyttäkää järjestössänne jatkuvan oppimisen asenne ja etsikää tietoa milleniaaleja tavoittavista markkinointikeinoista esimerkiksi markkinointi – ja mediatoimistojen julkaisuista.  Helppo tapa on googlettaa välillä ”Miten markkinoida milleniaaleille?” ja kerätä päivitetyt vinkit talteen.

Rajaa markkinointikampanjan kohderyhmä

  Markkinoidessa mille tahansa kohderyhmälle, on hyvä oppia tuntemaan kohderyhmä. Milleniaalit voidaan erotella muusta järjestön tukijakannasta paitsi iän, mutta myös esimerkiksi lahjoitushistorian, sukupuolen tai asuinpaikkakunnan mukaan. Näin heille on mahdollista kohdistaa yhä personoidumpaa markkinointia. Monet sosiaalisen median kanavat tarjoavat erilaisia segmentointityökaluja Järjestöillä on rajatusti rahaa käytössä. Usein tullaan ahneeksi, että yhdellä markkinointikampanjalla pitää tavoittaa koko Suomi, vaikka aluksi oli määritelty, että nyt puhutaan vain nuorille äideille. Pidä kiinni kohderyhmän rajauksesta ja selkeästä markkinointiviestistä. Kun yrität kaikkea kaikille, et tavoita lopulta ketään.

Investoi raha tehokkaasti somessa

  Maksettua mainontaa kannattaa hyödyntää milleniaalien suosimissa somekanavissa. Milleniaalit ovat etenkin Instagramissa, mutta moni selailee vielä myös Facebookkia. Monen järjestön sosiaalisessa mediassa vallitsee tee-se-itse-kulttuuri tai ei haluta laittaa kerralla kahta kymppiä enempää lisäämään sosiaalisen median julkaisun näkyvyyttä eli boostamaan somepostauksia. Kannattaa mieluummin käyttää harvemmin, mutta hyvin 500 euroa, kuin heittää jatkuvasti hukkaan 50 euroa.   Usein omatoiminen askartelu ja säästelijäisyys johtaa nollatuloksiin. Pyydä apua esimerkiksi mediatoimistolta tai muulta ammattilaiselta, jotta et investoi liian pieniä summia tehottomaan somemarkkinointiin. Mikäli, että pysty hyödyntämään mediatoimiston maksullisia palveluita, voitte myös tiedustella mentoria esimerkiksi Linkedinin kautta. Moni haluaa lahjoittaa osaamistaan hyvään tarkoitukseen.